Marsalkka Gustaf Mannerheim halusi sota-aikana liikkua Mikkelin kaduilla vapaasti ja suhtautui hänelle järjestettyyn henkilösuojaukseen penseästi. Suojaus kuitenkin esti virolaisdesantin salamurhayrityksen. Vaikka jatkosodassa Mikkelin Päämajassa vihollisuhka koettiin merkittävästi pienemmäksi kuin talvisodan aikana, ylipäällikölle järjestettiin ympärivuorokautinen henkilösuojaus. Käytännössä kaksi turvamiestä seurasi marsalkka Mannerheimia jatkuvasti. Päämajan valvontaosaston johdossa toiminut ”erikoisryhmä” koostui valtaosaltaan poliisikoulutuksen saaneista miehistä.